JACK RUSSELL TERRIERIN HOITO-OHJEET
Kirsi Peltonen
Kennel Hotchpotch

Hyvä Jack Russell Terrieripennun omistaja,
Kun perheeseen tulee pieni koiranpentu, se vie ison osan perheenjäsenten huomiosta ja luonnollisesti myös energiasta alkuaikoina. Varsinkin ensimmäisen vuoden aikana pennun kasvatus on aikaa ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Jack Russell Terrierit ovat luonteeltaan erittäin vilkkaita ja voimakastahtoisia ja sen vuoksi ne vaativat omistajaltaan erityisen paljon sitoutumista.

Aivan ensimmäiseksi kannattaa suosiolla rullata matot varastoon, koska seuraavat puolivuotta tulet jokatapauksessa asumaan kuin kierrätyskeskuksessa kosteiden sanomalehtien keskellä. Ellet pidä varaasi, saat kenkävarastosi uusittua ennätysajassa. Jack Russellisi saattaa myös tuntea olevansa synnynnäinen pikkukonduktööri ja taitavasti rei'ittää kotisi viherkasvit. Jos perheeseenne kuuluu vanhempi koirajäsen, voi hyvinkin olla, että se tulee kokemaan karvaan tappion ”russellin” syöksyessä ärhäkkäästi sen ohitse perhehierarkiassa.

Kaikkea tätä ja vielä paljon muuta yllätyksellistä tulet tarmokkaan Jack Russellisi kanssa kokemaan. Lohdutukseksi voidaan sanoa, ettei se veijari onneksi ikuisesti pennuksi jää. Sitkeydellä ja pitkämielisyydellä ylitätte yhdessä kaikki esteet !

Näissä ohjeissa on pyritty kertomaan yleisimpiä Jack Russell Terrierin hoitoon liittyviä asioita. Kääntymällä pennun kasvattajan tai rotua harrastavan yhdistyksen puoleen saat lisätietoja.

Liittymällä Jack Russell Terrier Club of GB Suomi-Finland Ry:n jäseneksi Sinulla on mahdollisuus saada tietoa ja opastusta rodusta sekä päästä osallistumaan mukavaan toimintaan. JRTCGB S-F Ry:n internet-kotisivut löytyy osoiteella: www.jrtcgbsf.fi

ONNEA UUDELLE KOIRANOMISTAJALLE !

ROKOTUKSET

Pentu viedään ensimmäiseen rokotukseen kolmen kuukauden ikäisenä, jolloin se saa rokotteen penikkatautia, parvoripulia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan (mahd. myös kennelyskä). Jos pennun emän rokotukset ovat kanto- ja imetysaikana olleet kunnossa, on pentu saanut vasta-aineet emältään ja ne säilyvät aina 12 viikon ikään saakka. Seuraava rokotuskerta on noin kuukauden kuluttua eli pennun ollessa neljä kuukautta. Silloin se saa vahvennerokotteet ja rokotteen vesikauhua (rabies) vastaan. Seuraavan kerran koira rokotetaan vuoden päästä ja siitä eteenpäin kulloinkin voimassa olevien suositusten mukaisesti.

MATOHÄÄDÖT

Kasvattajan on tullut antaa pennulle jo ennen luovutusta 2-3 matohäätöä. Seuraava matohäätö tulisi antaa noin 10 vrk ennen ensimmäistä rokotusta. Rokotteet tehoavat paremmin kun koiralla on mahdollisimman vähän sisäloisia. Pentu on syytä lääkitä parin kuukauden välein, jotta se saisi ravinnosta kaiken mahdollisen hyödyn. Aikuiselle koiralle riittää suositusten mukaisesti noin kaksi kertaa vuodessa.

KYNNET

Leikkaa pennun kynnet viikottain. Pennun kynnet kasvavat suhteellisen nopeasti ja näin se tottuu myös säännölliseen käsittelyyn. Pennun kynsien leikkuu kannattaa ajoittaa siihen hetkeen kun se on väsynyt. On varottava vahingoittamasta kynnen sisällä olevaa ydintä, joka sisältää hermoja ja verisuonia. Parasta on leikata pieni pala kerrallaan käyttämällä teräviä koiran kynnenleikkuuseen tarkoitettuja erikoissaksia.

HAMPAAT

Hampaiden vaihtumista on syytä tarkkailla kiinteästi 4-6 kk:n iässä. Koiralle kasvaa pysyviä hampaita alaleukaan 22 kpl ja yläleukaan 20 kpl. Jos pennulle kasvaa "tuplahampaita", tulee maitohammas poistaa jo ennenkuin pysyvä hammas on kooltaan puolet siitä. Voit itse auttaa maitohampaan irtoamista painamalla sitä sivusuunnassa niin, että juuret katkeavat. Vie koira eläinlääkäriin mikäli maitohammas ei suostu irtoamaan. Seuraa myös pennun hampaiden asentoa eli purentaa. Jack Russell Terrierin purenta tulee olla voimakas leikkaava purenta.

KORVAT

Seuraa koirasi korvia päivittäin. Jos korvakäytävään muodostuu "töhkää", tulee se puhdistaa pois vanutupon ja pesuliuoksen avulla jottei pahoja tulehduksia pääsisi syntymään. Jos "töhkää" on paljon ja se on väriltään tummanpunaista sekä haisee epämiellyttävälle, tarvitsee korva lääkitystä.

Rotumääritelmän mukaisesti Jack Russellin korvien tulisi olla posken myötäiset. Joskus kuitenkin rusto on niin paksua, että korvanlehti pyrkii nousemaan pystyyn (usein yhtäaikaa hampaitten vaihtumisen aikana). Jos näin käy, voit korvanlehden koosta riippuen, käyttää joko nk "Collien korvapastaa" tai teipata korvat. "Collien korvapasta" on painavaa auttaen korvia asettumaan oikeaan asentoon ja lisäksi se sisältää rustoa pehmittäviä ainesosia. Tätä korvapastaa tai jotain muuta painoa käytetään kun koiralla on pienet korvanlehdet. Vähän isommat korvanlehdet kannattaa teipata apteekista saatavalla kangasteipillä. Ne teipataan joko leuan alta ympäri poskia vasten tai erilleen karvapuolet pituussuunnassa vastakkain taittaen ja keskikohdalta teipaten. Irrota teipit noin viikon välein vuorokauden ajaksi, jotta voit tarkkailla korvien asentoa ja iho saa hengittää. Aloita toimenpiteet välittömästi huomattuasi virheasennon ja jatka niin pitkään kunnes asento on korjautunut. Useimmiten riittää pari kuukautta.

KARVAN HOITO

Jack Russell Terriereillä on kolme eri karvatyyppiä; on sileä, puolikarkea (broken) ja karkea.

Sileäkarvaisen turkin hoito on varsin vaivatonta. Pesu turkin likaannuttua ja harjaus kumisualla karvanlähdön aikaan riittää.

Karkea karvaisessa turkissa on erikseen pohjavilla ja päällyskarva. Päällyskarvan karkeusaste ja pituus vaihtelee. Päällyskarva ei saa olla pehmeää eikä villavaa. Jack Russell Terrierien karkea- ja puolikarkeakarvaisia turkkeja hoidetaan, kuten kaikkien karkeakarvaisten terriereiden, nyppimällä. Päällyskarva nypitään muutaman kerran vuodessa kun se on nk "kypsä" eli irtoaa vaivattomasti. Karkeakarvaista koiraa ei saa pestä vähintään viikkoon ennen aiottua nyppimistä, koska pesussa karvan juuresta häviää luontaista talia ja karva kiinnittyy tiukemmin tuppeensa. Saksia tai konetta ei missään tapauksessa saa käyttää karvapeitteen lyhentämiseen, koska silloin se muuttuu pehmeäksi ja menettää alkuperäiset suojaavat ominaisuutensa. Jack Russell nypitään kauttaaltaan. "Tehostekarvoja" voidaan jättää haluttu määrä raajoihin ja päähän. Käsittele arkoja paikkoja, kuten vatsanalusta ja peräpeiliä, varoen. Nyppiminen uudistaa karvaa, antaa sille kiiltoa ja parantaa värejä merkeissä. Näyttelyyn tulee karkeakarvainen Jack Russell erikseen kunnostaa eli trimmata.

RUOKINTA

Pentu on alusta lähtien totutettava oikeisiin ruokailutottumuksiin. Sille on varattava nimenomaan ruokailuun tarkoitettu rauhallinen paikka ja oma ruoka- ja vesikuppi.

Pidä kiinni säännöllisistä ruokinta-ajoista. Pieni pentu ruokitaan 3-4 kertaa päivässä. Kolmen kuukauden iässä voidaan siirtyä 2-3 ruokintakertaan päivässä ja kuuden kuukauden iästä lähtien aikuisen koiran 1-2 kertaan päivässä. Ruokakuppi ja mahdolliset jätteet poistetaan ruokailun loputtua. Jos ylimääräistä ruokaa jätetään kuppiin päivän aikana nautittavaksi, koiralla ei koskaan ole todella nälkä ja se oppii nirsoksi. Puhdasta vettä sen sijaan on aina oltava saatavilla.

Periaatteena voidaan pitää sitä, että pieni pentu saa syödä kerralla niin paljon kuin se itse jaksaa. Tarkkaile ettei pentu liho liikaa eikä toisaalta pääse laihtumaan. Aikuisena ruoan määrää on luonnollisesti säännösteltävä. Tarve vaihtelee yksilöstä riippuen, mutta melko pian opit tuntemaan oman koirasi oikean annoskoon. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kylkiluiden tulee tuntua, mutta ei näkyä. Koira pysyy terveenä ja pitkäikäisenä kun se pidetään hoikkana (huom. ei aliravittuna !) ja riittävällä liikunnalla hyväkuntoisena.

RAVINTO

Koiraeläimillä on tyypillinen lihansyöjän ruoansulatus, joka koostuu yksinkertaisesta vatsalaukusta ja lyhyestä suolistosta. Tämän johdosta niiden elimistö pystyy parhaiten hyödyntämään eläinkunnan tuotteita ja niiden tulisikin saada syödä saaliinsa kokonaisuudessaan lihoineen, luineen ja elimineen. Käytännössä nykyajan kesykoirat ovat kuitenkin ruokatottumuksiltaan sekaruokaisia eli ruoka sisältää myös kasvikunnan tuotteita. Viljatuotteita ja kasviksia tulee olla sopivassa suhteessa ja niiden tulee olla kypsennettyjä koiralle tarjottaessa.

Luovutusikäiselle pennulle syötetään muutaman kuukauden ajan ravintoa, jonka proteiinipitoisuus on noin 20 - 30 % ja hiilihyraattien osuus 70 - 80 %. Proteiinien määrää tulee lisätä vähitellen kuuden kuukauden ikään mennessä 30 – 40 %:in. Tällöin alkaa pehmeiden kudosten kasvukausi ja proteiineja tarvitaan silloin runsaasti lihasten rakennusaineeksi. Aikuisen koiran proteiinitarve on 20-50 % rasituksesta riippuen. Runsaasti proteiineja sisältävät eläinkunnan tuotteista naudan- ja kananliha, sisäelimet, kala, kananmunat, maitojauhe ja raejuusto sekä kasvikunnan tuotteista soija.

Kasvuikäisenä koiran luusto tarvitsee kehittyäkseen runsaasti kivennäisaineita. Erityisen tärkeässä osassa ovat kalkki ja fosfori, joiden saanti tulee turvata. Jos syötät pennullesi itsetehtyä ruokaa, tulisi siihen aina lisätä kalkkiseosta ohjeen mukaan. Parhainta on kalkkiseos, joka sisältää 1/3 luujauhoa, 1/3 luonnonliitua ja 1/3 maitokalkkia (apteekeista ja lemmikkieläinliikkeistä).

Rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E) ovat välttämättömiä, jotta kivennäisaineet imeytyisivät kehon rakennusaineiksi. Nämä vitamiinit varastoituvat elimistöön joten yliannostus tulee mahdolliseksi mikä taas on erittäin vahingollista. Yliannostus aiheuttaa eriasteisia kasvuhäiriöitä erityisesti luustolle. Rasvaliukoisten vitamiinien hyvä lähde on esim. kalanmaksaöljy. Jos syötät Jack Russellillesi itsetehtyä ruokaa, on annostus talvikautena 1 tl 1-2 kertaa viikossa. Jos taas syötät teollisesti valmistettua hyvätasoista kuivamuonaa, ei vitamiinilisä ole tarpeen.

Koiran elimistö sietää ja itseasiassa vaatii melko paljon rasvoja. Rasvat voivat olla sekä eläin- että kasvikunnasta peräisin. Rasvoja tarvitaan rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen ja ne ovat välttämättömiä ihon ja karvapeitteen hyvinvoinnille. Rasvaa tulee koiran ravinnossa olla vähintään 5 %. Rasvan liika-annostus johtaa liikalihavuuteen.

TEOLLISESTI VALMISTETUT KUIVAMUONAT

Teollisesti valmistetut kuivamuonat on pyritty tasapainottamaan koiran ravinnontarpeeseen. Hyvätasoiset kuivamuonat ovat täysipainoista ravintoa koirallesi. Niissä on tarpeelliset määrät vitamiineja ja kivennäisaineita. Kullekin ikäkaudelle löytyy varmasti lukuisilta eri valmistajilta koirallesi sopiva muonaohjelma. Ravintoainepitoisuudet näet pakkauksen kyljestä kohdasta ravintoainesisältö/seossisältö. Yleensä kuivamuonat tarjoillaan turvotettuna, mutta nykyisin on markkinoilla myös sellaisenaan syötettäviä. Raikasta vettä on kuitenkin syytä pitää koiran saatavilla.

Kuivamuonan joukkoon voit halutessasi lisätä pienen määrän "mausteeksi" mm. piimää, viiliä, raejuustoa tai öljyä.

Teollisesti valmistettuja koiranmakkaroita ja -säilykkeitä on syytä tarjota mieluiten vain tilapäisesti tai muun ravinnon ohella. Nämä tuotteet sisältävät yleensä liian paljon lihaa perusravintona syötettäväksi. On myös syytä huolellisesti varmistaa näiden tuotteiden valmistusaineiden tuoreus ja laatu.

ITSE VALMISTETTU RUOKA

Pääsääntönä voidaan pitää, että itse valmistetun ruoan tulisi sisältää 1/4 eläinkunnan tuotteita (liha, kala, sisäelimet jne.) ja 3/4 kasvikunnan tuotteita (riisi, maissi, ohra, hirssi ,tattari, kasvikset ja juurekset jne.). Mikäli syötät koiralle pelkästään itse tehtyä ruokaa, lisää siihen jotain koiralle tarkoitettua vitamiini- ja kivennäisvalmistetta (huom. vain yhtä ohjeen mukaan !). Muista kalkin lisätarve kasvukautena. Itsetehtyyn ruokaaan on myös syytä lisätä rasvaa tai kasvisöljyä. Suositeltavampaa on syöttää koiralle vain puolet itsetehtyä ravintoa. Pelkät kotiruoan tähteet eivät riitä täyttämään aikuisen koiran saati sitten kasvavan pennun ravintoainetarvetta.

PENNUN UUNILAATIKKO

2 porkkanaa raastettuna 1 dl riisiä 1 dl ohraa 1 dl hirssiä / tattaria 2 kananmunaa 500 gr jauhelihaa/-maksaa/ kalaa 2 l rasvaista piimää

Sekoita ainekset ja kypsennä uunissa 2 tuntia 175 C.Laatikon voi pakastaa annos-rasioihin. Lisää hieman kuumaa vettä ja ateria on valmis. Jääkaapissa säilyvyys on 3-4 pv.

RUSSELLIN HERKKUPÖSSÖ (ohje on 10 litran kattilaan)

-täytä 2/3 kattilasta vedellä -kuumenna kiehuvaksi -lisää: 1 dl ruokaöljyä 1 kg tummaa riisiä/ hirssiä/ tattaria/ rikottua ohraa/ kauraa -keitä n. 30 min. -lisää: 2 raastettua porkkanaa 1 dl kuivattua hernerouhetta 1 dl pellavansiemenrouhetta

-keitä n. 15 min. -lisää: 2 kg jauhelihaa/ kalaa/ kanaa/soijarouhetta 6 kananmunaa 2 murskattua valkosipulin kynttä koiran tarpeen mukaan rasvoja; ruokaöljyä/ laardia/ ankanrasvaa -keitä n. 15 min. ja jäähdytä -tarvittaessa pakastus annoksiksi -lisää tarjoiltaessa: seoskalkkia kivennäisainetta/merilevää ohj. muk.

MIKÄ EI KOIRALLE SOVI

Lihan yliruokinta
Kasvuaikana häiritsee pennun kehitystä. Aikuiselle koiralle voi aiheuttaa vatsavaivoja ja pahanhajuisen hengityksen.

Maito
Koiran elimistö ei pysty pilkkomaan lehmänmaidon maitosokeria (laktoosia). Aiheuttaa eri asteisia vatsavaivoja mm. ripulia. Hapanmaitotuotteet kuten piimä, viili ja raejuusto ovat sensijaan suositeltavia.

Rustot
Voivat aiheuttaa ummetusta tai jopa suolitukoksen, jos koira ahneuksissaan nielee rustot isoina paloina. Nautaeläinten luut sen sijaan ovat suositeltavampia.

Linnun ja sian luut
Ei saa antaa koiralle ! Näiden eläinten luut hajoavat koiran hampaissa teräviksi tikuiksi, jotka puhkovat suoliston. Nautaeläinten luuaines sen sijaan hajoaa murumaisena eikä siten ole suolistolle vaaraksi.

Raa'at vihannekset ja juurekset
Eivät sula koiran elimistössä.

Raaka kanamunan valkuainen
Sisältää avidiinia, joka tuhoaa biotiinia. Kypsennys tuhoaa avidiinin.

Raaka kala
Sisältää usein tiaminaasia, joka tuhoaa B1-vitamiinia. Kypsennys tuhoaa tiaminaasin. Petokaloissa myös sisäloistartuntavaara (sitkeä lapamato !).

SISÄSIISTEYS

Koiran pidätyskyky kehittyy noin kuuden kuukauden ikäisenä. Siihen saakka tarvitaan kärsivällisyyttä ja monta monituista pissatuskertaa päivässä. Mitä enemmän näet vaivaa alussa asian hyväksi, sitä nopeammin pentu oppii sisäsiistiksi. Pentu viedään ulos aina välittömästi sen herättyä sekä ruokailun ja rajun leikin jälkeen. Kun pieni pentu jää yksin useaksi tunniksi, sille asetetaan sanomalehtiä paikkaan, jonne sen on mahdollista tehdä tarpeensa.

ULKOILUTTAMINEN

Älä anna koirasi tehdä tarpeitaan pihoille, jalkakäytäville, leikkipuistoihin tai muille hoidetuille alueille. Koiran saa opetettua tekemään tarpeensa tienvarsiojiin ja pusikoihin. Alussa pieni pentu täytyy luonnollisesti ohjata sallittuun paikkaan. Mahdollisten "vahinkojen" varalta tulee koiran omistajan aina kantaa taskussaan "kakkipussia", johon ulosteet saa näppärästi kerättyä ja kannettua lähimpään roskalaatikkoon. Näin menetellen edesautamme suhteiden säilymistä ympäristöön ja ei-koiranomistajiin. Toki ympäristö säilyy esteettisempänä myös koiranomistajan silmin katsottuna !

Ulkoiluta koiraasi mahdollisuuksien mukaan vapaana metsiköissä ja luonnossa. Tärkeätä on kuitenkin kunnioittaa luonnon rauhoitusaikoja ja muistaa lain asettamat kiinnipitosäännökset. Koko ajan on syytä seurata ympäristön tapahtumia, jotta voit reagoida ajoissa. Älä anna koirasi häiritä muita ihmisiä tai koiria. Muun liikenteen seassa koira tulee aina pitää kytkettynä.

LIIKUNTA

Pentua liikutetaan sen omilla ehdoilla eli se saa liikkua niin paljon kuin se itse jaksaa ja haluaa. Järjestelmällistä kunnonkohotusta suositellaan vasta noin vuoden ikäisenä. Muiden koirien kanssa leikkiessä pennun lihaksisto kehittyy terveellä tavalla.

SUHTEET MUIHIN KOIRIIN

Koiran sielunelämän kannalta on välttämätöntä, että se saa seurustella lajitovereiden kanssa. Sen tulisi pennusta lähtien saada seurustella eri rotuisten ja ikäisten koirien kanssa. Näin koira oppii kommunikoimaan "koirien kielellä" ja tulemaan toimeen erilaisten koirien kanssa myös aikuisiällä. Tulisi kuitenkin varmistaa, että toinen koira on itse kykeneväinen seurusteluun ettei oma koirasi saa negatiivisia kokemuksia. Pennun, jolla ei vielä ole täyttä rokotussuojaa, koirakontakteja tulee rajata tautivaaran minimoimiseksi.

YKSIN KOTONA

Laumaeläimelle on luonnoton tilanne jäädä yksin. Koirakaan ei haluaisi olla yksin, mutta me voimme totuttaa sen yksinoloon. Harjoittelu on aloitettava jo pentuna pikkuhiljaa. Jätä pentu aluksi korkeintaan tunniksi. Sillä hetkellä kun jätät pennun, sen tulisi mieluiten puuhailla jotain niin että, sen huomio olisi kiinnittynyt johonkin muuhun kuin sinun häviämiseesi ovesta ulos. Älä hyvästele koiraa. Pentu voi tuntea voimakasta eron aiheuttamaa ahdistusta ja ikävää pureskelua voi esiintyä. Korjaa siis kaikki tavarat, joita et halua pureskeltavan, pois pennun ulottuvilta. Pennun ulottuvissa olevat sähkölaitteet ja –johdot asettavat pennun hengenvaaraan. Erittäin kätevä on pentuaitaus tai tarpeeksi suuri oleskeluhäkki, johon pennun voi turvallisesti jättää sen yksinolon ajaksi. Luut ovat hyvää ajanvietettä. Tarjoamalla koiralle kunnon ulkoilun ja aktiivista puuhaa ennen yksinjäämistä saat minimoitua sen turhautumista. Älä koskaan rankaise koiraa jälkeenpäin, jos se poissaollesi on tehnyt tihutöitä. Koira elää nykyhetkessä. Se ei pysty yhdistämään rankaisua aikaisemmin tapahtuneeseen.

KASVATUS

Koiran kasvattajan on aina pidettävä mielessä, että koira ei pysty ajattelemaan kuin ihminen; sen päättelykyky on ihmiseen verrattuna rajallinen. Koira ei myöskään pysty harkitsemaan, mikä on sopivaa ja mikä sopimatonta eli niiltä puuttuu ihmismaailman moraalikäsitys. Kasvatuksen tehtävänä on opettaa koira sisäsiistiksi, olemaan pureksimatta huonekaluja ja muita esineitä sekä opettaa sille perhelauman käyttäytymissäännöt. Edelleen se on totutettava lapsiin, toisiin koiriin ja muihin kotieläimiin. Toisinsanoen opetetaan koira elämään ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisen vaatimuksien mukaisesti.

Koiran elämää ohjaavia viettejä ja vaistoja käytetään hyväksi koiran koulutuksessa. Koira pyrkii luonnostaan välttämään kaikkea vastenmielistä ja pitää miellyttävästä. Kaikesta toivottavasta käyttäytymisestä aiheutetaan koiralle miellyttäviä kokemuksia ja ei-toivottavasta epämiellyttäviä kokemuksia. Koira elää nykyhetkessä. Sen on saatava kiitos välittömästi kun se tekee toivotusti ja nuhtelu juuri silloin kun se on ryhtymässä tai jo tekemässä värää asiaa. Näin oikeat toiminnat muodostuvat vähitellen tottumuksiksi ja koira on oppinut. Koiran kouluttajalta vaaditaan johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja harkintakykyä. Johdonmukaisuus tarkoittaa koiran kasvatuksessa sitä, että mikä on kerran ollut sallittua/kiellettyä on sitä aina.

Koiran omistajan/kouluttajan tulisi olla koiran silmissä laumanjohtaja. Millainen on reilu laumanjohtaja? Reilu laumanjohtaja tarjoaa lauman muille jäsenille elämyksiä ja mielenkiintoista toimintaa sekä antaa mahdollisuuden saada myönteistä palautetta ja onnistumisen iloa.

Koiran kasvattaminen on niin laaja-alainen kokonaisuus, että sitä on mahdotonta tiivistää muutamaan riviin. Koiran kasvattamisesta ja kouluttamisesta on saatavilla monia verrattomia teoksia, mm. kirjailijoilta R.Mugford, S.Järverud, A.Hallgren, T. Kaimio. Kasvatusta käsitteleviä kirjoja opiskelemalla ja osallistumalla paikallisten koiraharrastusyhdistysten koulutustilaisuuksiin sinulla on mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Hyvin kasvatettu ja koulutettu koira saavuttaa vihamiestensäkin ihailun !

TERVEYDENHOITO

Sinun tulee tarkkailla koirasi terveydentilaa säännöllisesti. Terveen koiran ryhti on hyvä ja se seuraa ympäristönsä tapahtumia kiinnostuneena. Ihon tulee olla vaaleanpunainen ja kimmoisa, turkin kiiltävä. Kova hilseily on aina oire ihon tasapainon horjumisesta mikä voi johtua esim. allergiasta. Terveen koiran kirsu on yleensä kostea. Silmä-, nenä- tai korvavuotoa ei esiinny ja uloste on kiinteää. Koira liikkuu kevyesti ja ontumatta.

Ensimmäiset oireet koiran terveyden heikkenemisestä ovat sen apaattisuus ja ruokahaluttomuus. Tarkemmin tutkimalla saatat havaita koirassasi muitakin sairauden merkkejä. Tarkkaile erityisesti seuraavia asioita: hengitysvaikeudet (yskä/vieras esine nielussa), korvien ja silmien eritteet, lihakset ja liikkeet (ontuminen/värinä), ihon kunto (kutina/karvattomat alueet), suoliston toiminta (ripuli/ummetus), virtsanpidätys, lämpötila ja pulssi.

Koiran lämpötila kannattaa mitata aina ennen yhteydenottoa eläinlääkäriin. Koiran normaali lämpötila on 38 - 39 C eli siis korkeampi kuin ihmisellä. Koiran lämpö mitataan peräsuolesta noin 2,5 cm:n syvyydestä vaseliinilla liukastetulla lämpömittarilla. Jos koirasi lämpötila on selvästi yli 39 C, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin. Koiran pulssin saat parhaiten mitattua reisivaltimosta reiden sisäpinnalta. Voit tuntea valtimon reiden yläosan syvennyksessä, kun se kulkee reisiluun yli. Joillakin koirilla pulssin tuntee helpoimmin sydämestä vasemman kyynärpään takaa. Pienen koiran normaali pulssi on 90-120 krt/min.

Yleensä ottaen kannattaa välittömästi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin mikäli koirallasi ilmenee äkillisiä sairauden oireita tai kun huomaat koiran ilmiselvästi tuntevan kipua.

Koiralle tulisi varata oma ensiapuvälineistö, johon minimissään varataan lämpömittari, sidetarpeita, antiseptista puhdistusainetta, silmähuuhdetta, parafiiniöljyä (ummetus), K-vitamiinia (rotanmyrkky), hiilitabletteja (ripuli/myrkytykset) ja hydrocortisonitabletteja (ampiaisen pistos/kyyn purema). Ihmisten lääkkeitä ei saa antaa ilman eläinlääkärin ohjeita.

TARVIKKEET

Koiralla on oltava vedoton makuupaikka, joka sijoitetaan mielellään johonkin rauhalliseen nurkkaukseen. Sängyn tulee olla tarpeeksi suuri, jotta koira voi täysikasvuisena maata siinä pitkin pituuttaan. Pentukoiralle ei kannata ensimmäiseen vuoteen hankkia kovin arvokasta ostopetiä, koska ne nakertelevat sen hyvin todennäköisesti rikki. Pajukoreista irtoavat tikut saattavat olla hyvin vaarallisia pennun suolistoon joutuessaan.

Autossa matkustaessa koirasi tarvitsee erityisen kuljetuslaatikon tai –häkin, jossa se voi turvallisesti matkustaa turvavyöhön kiinnitettynä tai auton takatilassa. Kuljetuslaatikko toimii hyvin myös koiran nukkumapaikkana sisätiloissa.

Ruokakuppi ja juoma-astia mieluiten terästä. Teräksiset ovat helpoimpia pitää puhtaana eikä koira saa purekeltua niitä rikki.

Kaulapanta ja talutin oman mieltymyksen ja tarpeen mukaan. Pennulle suositeltavin kaulapanta on nahkainen, lukollinen peruspanta. Talutin on syytä olla tarpeeksi pitkä (min 1,5 m). Suositeltavin materiaali on nahka. Jack Russell Terrierit ovat talvella lyhyen turkkinsa vuoksi viluisia ja tarvitsevat kovimmille pakkasille manttelin tai kokohaalarin.

Kynsisakset kuuluvat perusvarustukseen. Karvanhoitoon tarvitset sileäkarvaiselle Jack Russellille kumisuan ja karkeakarvaiselle metallikamman, nyppimisveitsen ja näyttelysiistimistä varten sakset. Hyvä on myös varata koirille tarkoitettua shampoota (karkeakarvaiselle karvatyypille sopiva), jotka ovat miedompia kuin hiusshampoot. Jos käytät koiraasi metsästämässä luonnonluolassa, tulee varata desifiointishampoota. Tassurasva ja korvanpuhdistusaine voi olla joskus tarpeen.

Lisäksi koirasi tarvitsee turvallisia leluja ja jo edellämainitun oman ensiapupakkauksen.

PERINNÖLLISET SAIRAUDET

Vaikka Jack Russell Terriereillä esiintyy suhteellisen vähän perinnöllisiä sairauksia, ei pidä ummistaa silmiä näiden katalien sairauksien suhteen Tämän johdosta olisi suositeltavaa tarkastuttaa jalostukseen käytettävät koirat eräiden sairauksien suhteen ennen astuttamispäätöstä. Useimmat perinnölliset sairaudet eivät näy pienessä pennussa. Koska osa sairauksista tulee ilmi vasta myöhemmällä aikuisiällä, se tekee perinnöllisten sairauksien ehkäisystä vaikeaa. Seuraavassa on kerrottu yleisimpiä terrieriroduilla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia ja voimme olettaa, että myös Jack Russelleilla näitä esiintyy.

Piilokiveksisyys
Kivekset laskeutuvat syntymän aikoihin ja jo kahdeksan viikkoisella urospennulla tulisi tuntea molemmat kivekset. Piilossa oleva kives on nivuskanavassa tai vatsaontelossa. Se voi laskeutua vielä puolen vuoden sisällä. Jos kives ei laskeudu, se tulee poistaa viimeistään ennen viidettä ikävuotta, koska se aiheuttaa herkästi kasvaimia. Kivesvikaista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

Silmäsairaudet
Näistä voidaan Jack Russell Terrierin kohdalla mainita linssiluksaatio (linssin paikaltaan siirtyminen), jota on todettu erityisesti esiintyvän myös lähisukulaisella kettuterrierillä. Linssin tai molempien linssien paikaltaan siirtyminen johtuu silmän nivelsiteiden heikkenemisestä. Alkuvaiheessa koira törmäilee esineisiin ja, jos linssi irtoaa kokonaan, koira sokeutuu täysin. Linssiluksaatio aiheuttaa usein toissijaisesti viherkaihia mikä taas aiheuttaa kipua ja vaatii välittömän leikkaushoidon. Terriereillä on tavattu, joskin vähemmässä määrin, myös harmaa- ja viherkaihia sekä verkkokalvon surkastumista.

Polvilumpion sijoiltaanmeno (patella luksaatio)
Tämä perinnöllinen sairaus esiintyy useimmiten pienillä- ja kääpiöroduilla. Polvinivelen nivelnastojen välissä oleva telaura on liian matala ja polvilumpio pääsee siirtymään paikaltaan. Sijoiltaan oleva polvinivel aiheuttaa koiralle kipua ja sillä on vaikeuksia ojentaa polvea liikkuessaan. Siksi koira pyrkii olemaan käyttämättä jalkaa ja tästä johtuu sairaudelle luonteenomainen "hyppykäynti". Voidaan todeta röntgenkuvauksella ja hoitaa leikkauksella. Resessiivisesti perinnöllinen.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö (dysplasia)
Tässä sairaudessa lonkkanivel ja -malja ovat enemmän tai vähemmän epämuodostuneita ja yhteensopivia. Sairaudessa on monta astetta ja se on todettavissa röntgenkuvauksella. Kuvaus suoritetaan koiran kasvukauden päätyttyä. Kasvuhäiriöön tai ainakin sen esiintymisasteeseen liitetään isoilla roduilla ruokinalliset ja liikunnalliset tekijät. Resessiivisesti perinnöllinen

Purentaviat
Jackrussellin purenta tulee olla voimakas leikkaava purenta. Virheellisiä ovat ylä- ja alapurenta sekä lievempi ilmiö tasapurenta. Hammaspuutoksia tai ylimääräisiä hampaita voi esiintyä sekä trauman aiheuttamaan vinopurentaa. Koiralla on yläleuassa pysyviä hampaita 20 kpl ja alaleuassa 22 kpl.

Leg Perthesin -tauti
Tässä taudissa reisiluun kaulan verenkierto häiriytyy ja syntyy luukuolio. Oireena ontuminen. Tauti puhkeaa useimmiten noin puolen vuoden iässä. Hoitona leikkaus, jossa osa luuaineksesta poistetaan. Esiintyy jossain määrin Jack Russelleilla. Peritymismekanismista kiistellään.

Selkä- ja häntämutka
Tässä sairaudessa selkärangan okahaarake ei ole samassa linjassa muiden kanssa. Tällöin selkärankaan muodostuu mutka, mikä näkyy koiran ryhdissä. Mutka voi esiintyä myös selkärangan jatkeessa eli hännässä. Häntämutkan voi todeta jo syntymähetkellä. Esiintyy jossain määrin Jack Russelleilla.
Ataksia
Ataksia on lihasten ja hermoston toimintahäiriö ja se voi kehittyä halvauksen tasolle. Koiralla esiintyy koordinaatiovaikeuksia; se kompuroi ja sen on vaikea pitää tasapainoa yllä. Pahimmillaan koiran voi olla mahdotonta kävellä tai seisoa. Havaitaan usein jo pienellä pennulla.

Lihashermoliitoksen toimintahäiriö (myasthema gravis)
Sairaus vaikuttaa liikehermoihin aiheuttaen lihasheikkoutta ilman halvausta. Koiran on vaikea nousta ylös istuma-asennosta ja se huojuu kävellessään. Erityisen voimakkaina oireet tulevat esiin liikuntasuorituksen jälkeen.

Ruston kasvuhäiriö (achondroplasia)
Tätä "ilmiötä" ei suoranaisesti, vaikka se perinnöllinen onkin, lasketa perinnölliseksi sairaudeksi. Achondroplastisen koiran raajat ovat suhteettoman lyhyet (kääpiökasvuiset), taipuneet ja etujalkojen tassut kääntyneet ulospäin. Sellaiset rodut kuin basset, mäyräkoira ja jotkut matalajalkaiset terrierit ovat perinteisesti achondroplastisia ja se on toivottava piirre näissä roduissa. Jack Russelli -linjoissa esiintyy achondroplastisuutta johtuen joidenkin kasvattajien halusta saada aikaiseksi mahdollisimman lyhytraajaisia terriereitä. Valitettavasti tällaisessa jalostustyössä piilee suuri vaara tähän epänormaaliin raajojen kääpiökasvuisuuteen. Achondroplastisuus ei ole toivottu piirre Jack Russell Terrierillä ja varmaa on, että pastori John Russell ei tällaisia koiria omassa terrierikannassaan hyväksynyt.

Kuurous
Synnynnäistä huonokuuloisuutta ja kuuroutta esiintyy keskimääräistä enemmän roduissa, jotka ovat pääväriltään valkoisia. Pääväriltään valkoisiin rotuihin näyttää myös jossain määrin enemmän syntyvän albiino yksilöitä, jotka ovat väritykseltään täysin valkoisia, sinisilmäisiä ja melkein poikkeuksetta kuuroja.

HUOM ! MIKÄLI KOIRASSASI ILMENEE JOKIN EDELLÄ MAINITUISTA SAIRAUKSISTA, ILMOITA SIITÄ VIIPYMÄTTÄ KOIRASI KASVATTAJALLE JA ROTUA HARRASTAVALLE YHDISTYKSELLE. TIEDOT OVAT ERITTÄIN ARVOKKAITA ROTUYHDISTYKSELLEMME SEN PYRKIESSÄ KARTOITTAMAAN RODUN TILANNETTA PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN SUHTEEN.